Patarein vankila

Patarei (Tallinnan keskusvankila) on ainoa Viroon liittyvä leiri- ja vankilapaikka, jota käyttivät molemmat miehitysvallat: Neuvostoliitto (1940–1941 ja 1944–1991) ja Natsi-Saksa (1941–1944). Merilinnoitukseksi 1830-luvulla rakennettu rakennus (valmistui 1840) muutettiin 1920-luvulla vankilaksi.

Neuvostomiehitys (1940–1941)

Vuonna 1940 Patarei alistettiin Viron NSV:n NKVD:lle. Sorrettujen rekisterin mukaan vuosina 1940–1941 pidätettiin poliittisin perustein yli 9850 ihmistä, joista suurin osa oli Patareissa. Teloitukset alkoivat huhtikuussa 1941; suurin osa vangeista lähetettiin rautateitse Siperian vankileireille, joilta alle 5 % palasi.

Saksan miehitys (1941–1944)

Saksan miehityksen aikana pidätettyjä oli niin paljon, että vankiloiden lisäksi rakennettiin tilapäisiä keskitysleirejä (Jägala, Klooga, Vaivara). Lokakuuhun 1941 mennessä Patareissa oli yli 2600 ihmistä, vaikka tavallinen tilavuus oli 1200. Toukokuussa 1944 Tallinnan vankilaan tuotiin noin 300 Ranskan juutalaista, joista elossa säilyi noin 40 ja jotka vietiin Stutthofiin.

Neuvostojen paluu (1944–1991)

Vuoden 1944 jälkeen NKVD käytti Patareita jälleen sorron keskuksena; vuonna 1945 siellä pidettiin yli 2000 vankia. Nykyään Patarei on totalitaaristen hallintojen terrorin muistopaikka. Katso myös keskitysleirien yleiskatsaus. Lähteet: Patarei Prison (Wikipedia).