Kräšenit: kastetut tataarit

Kräšenit (tataariksi kerəşen) ovat Volgan tataarien alaryhmä, joka tunnustaa ortodoksista kristinuskoa. He pitävät itseään muista tataareista erillisenä, vaikka heidän murteensa eroaa tataarin kirjakielen keski- eli Kazanin murteesta vain vähän. learntatar.com luettelee heidät tataarien alaryhmien joukossa.

Yhteys mišääritataareihin: kräšenit EIVÄT OLE mišäärejä, vaan pääosin Kazanin murteeseen pohjautuva Volgan tataarien kristitty ryhmä. Viron tataarit ovat sitä vastoin muslimimišäärejä, ja heidän jälkeläisensä tunnustavat islamia tai muita uskomuksia taikka ovat luopuneet uskonnosta. Kräšenit ovat siis historiallisesti uskonnoltaan vastakkainen ryhmä, eivät sama yhteisö. Onko joku mišääri kastettu (ns. mišääri-kräšenit), jää näissä lähteissä vahvistamatta — se on avoin kysymys, jota tässä ei väitetä.

Käännyttäminen kristinuskoon

1500-luku: ensimmäiset pakkokasteet Kazanin ja Astrahanin kaanikuntien valloituksen jälkeen (vuoden 1552 jälkeen); useimmat käännytetyt palasivat kuitenkin islamiin.
1700-luku: pysyvämpi ja laajempi käännytystyö, erityisesti keisarinna Annan aikana, moskeijoiden hävittämisen ja muslimien sorron taustaa vasten; kastetuille annettiin verovapauksia ja etuja.

Kieli ja väkiluku

Kieli: tataarin kielen kräšenimurre (lähellä keski- eli Kazanin murretta) sekä venäjä; uskonnollisissa teksteissä otettiin käyttöön muunnettu kyrillinen kirjaimisto vuonna 1862.
Asuinalueet: Tatarstan, Udmurtia, Baškortostan ja Tšeljabinskin alue.
Väkiluku: Venäjän vuoden 2010 väestönlaskennassa 34 882 kräšeniä Venäjällä; Kazakstanissa 20 913.

Katso myös

Lähteet: Wikipedia „Kryashens” (en.wikipedia.org); learntatar.com (kirjoittaja Aygul Ahmetcan), „Tatar Subgroups”.