Baranovit — tataarialkuperäinen aatelissuku

Baranovit (saksalaisittain von Baranoff) on Baltian tunnetuin tataarialkuperäinen aatelissuku. Toisin kuin muslimit misäärikauppiaat, joista polveutuvat nykyiset Viron tataarit, tämä oli varhainen, kristinuskoon käännytetty ja baltiansaksalaisuuteen sulautunut haara — mutta sen tataarijuuri on hyvin dokumentoitu. Tallinnaan suvun yhdistää muun muassa kenraali Peter von Baranoff, joka syntyi ja kuoli täällä.

Tataarijuuri: murza Baran (1430)

Suvun alkuperätarinan mukaan kantaisä, murza Šdan liikanimeltään Baran (turkkilais-tataarilainen „pässi” eli oinas), tuli vuonna 1430 Moskovaan, vannoi uskollisuutta suuriruhtinas Vasili II:lle (Sokea) ja kastettiin ortodoksiksi; hänen jälkeläisiään alettiin kutsua Baranoveiksi. Nimi tulee liikanimestä „baran” — turkkilais-tataarilainen sana oinaasta —, mikä näkyy myös suvun vaakunassa (sarvipää punaisella kentällä).

Palvelus ja tulo Viroon

Baranovit palvelivat Moskovan sotajoukoissa: Feodor Baranov kaatui 1552 Kazanin piirityksessä, Grigori Baranov Narvan piirityksessä. Ansioistaan he saivat läänityksiä Virossa (Arrokülin–Waetzin haara). Liivinmaan sodan aikana neljä veljestä vaihtoi uskollisuuden Venäjän tsaarilta Ruotsin kuninkaalle; kun Viro siirtyi Ruotsin alaisuuteen (Täyssinän rauha 1595), entiset Venäjän bojaarit astuivat Ruotsin palvelukseen. Näin idästä tulleesta tataarisuvusta tuli Viron maa-aatelia.

Baltiansaksalainen aateli: Baranovista Baranoffiksi

Virossa Baranovit omaksuivat luterilaisuuden ja mukauttivat venäläisen Baranov saksalaiseen asuun Baranoff, sulautuen baltiansaksalaisen aatelin joukkoon. Suku otettiin Ruotsin aateliin 1666, Vironmaan ritarikuntaan 1745 (todistuksella, että perhe kuului paikalliseen aateliin jo vuodesta 1592), Liivinmaan ritarikuntaan 1830 ja Saarenmaan ritarikuntaan 1843. Vironmaan ritarikunnan keskus oli Tallinnassa Toompealla. Venäjän vallan alla Baranovit palvelivat imperiumin korkeina virkamiehinä ja upseereina vuoden 1917 vallankumoukseen asti.

Peter von Baranoff (1843–1924)

Suvun tunnetuin tallinnalainen oli Peter von Baranoff, syntynyt 9. toukokuuta 1843 Tallinnassa (Reval) ja kuollut 22. joulukuuta 1924 Tallinnassa. Hän kohosi Venäjän keisarillisessa armeijassa ratsuväenkenraaliksi, johti muun muassa Sumyn husaarirykmenttiä ja keisarinnan ulaanikaartia sekä osallistui Venäjän–Turkin sotaan (1877–1878) ja ensimmäiseen maailmansotaan; vuoden 1914 Łódźin taistelun jälkeen hän tutki kenraali Rennenkampfin toimintaa. Hän kuului suvun Arrokülin–Waetzin haaraan.

Yhteys Viron tataareihin

Baranovit osoittavat Viron tataariläsnäolon vanhemman ja erilaisen kerroksen kuin nykyinen yhteisö. He ovat tataarialkuperää, mutta kristinuskoon käännytetty ja assimiloitunut aatelissuku, joka saapui Viroon jo 1500-luvulla sotilaina ja kartanonherroina — ei osana 1800-luvun misäärikauppiaiden muuttoa, josta kasvoi Viron muslimitataarien yhteisö. Kahden tarinan yhteinen lanka on vain kaukainen tataarijuuri; uskonnon, kielen ja yhteisön osalta ne ovat eri tarinoita. Ks. myös tataarisotilaat Virossa.

Lähteet: Peter von Baranoff (Wikipedia); The Baranov family (Ruggeri-Laderchin sukututkimus); Baltic German nobility (Wikipedia); Viron tataariyhteisön lähteet.