Tataarien tavat ja perinteet

Huomautus. Tässä kuvatut tavat ja juhlat (Sabantuy, Narduğan, Cıyın ym.) ovat pikemminkin Kazanin tataarien perinteitä ja juhlia, eivät Viron tataarien eli mišäärien omiaan. Mišäärien erityispiirteitä on vähän; suurin osa alla kuvatusta on koko Volgan tataarien (Kazanin) perintöä. Viron tataareilla on kuitenkin omat elävät, nykyaikaiset tapansa — ks. alla.

Tataarien tavat ja perinteet kattavat Volgan tataarien (mukaan lukien Kazanin ja mišääritataarien) kansanperinteet — kausiluonteiset juhlat, perhe- ja häätavat sekä teekulttuurin. Tämän katsauksen päälähteenä on Aygul Ahmetcanin verkkosivusto learntatar.com, joka kokoaa aliartikkeleita kevät- ja kesäjuhlista (Saban tuyı eli Sabantuy, Cıyın), talvipäivänseisauksen riitistä (Narduğan), kosinnasta, hautajaistavoista ja teekulttuurista. Keskeiset perinteet ovat pääosin koko Volgan tataarien alkuperää, mutta joihinkin niistä liittyy myös dokumentoituja mišäärien erityispiirteitä.

Yhteys mišääritataareihin: tämä aihe on sekatyyppinen. Keskeiset tavat — Sabantuy, Cıyın, Narduğan, teekulttuuri ja häiden chak-chak-tapa — ovat alkuperältään koko Volgan tataarien (Kazanin tataarien) tapoja, joita jakavat myös baškiirit ja muut kansat, eivätkä siis ole alkuperältään yksinomaan mišäärien omia; tämä on rehellinen lähtökohta. Samalla löytyy todistettuja mišäärien erityispiirteitä: learntatar.com huomauttaa, että mišäärien keskuudessa talviriitti Narduğan tunnetaan nimellä ”Raštuwa” ja että mišäärit valmistivat sen aikaan ”bawırsak”-makeista sekä tekivät avioliitto- ja kohtaloennustuksia (muun muassa sormuksella avannosta otetussa vedessä), samoin että mišäärialueilla munien värjäystapaa kutsuttiin nimellä ”olı kön”. Riippumattomat lähteet vahvistavat, että Viron (ja Suomen) tataarit ovat mišäärejä, jotka ovat kotoisin Nižni Novgorodin kuvernementin Sergatšin seudulta (monet perheet Aktukin kylästä) ja joiden yleiset perinteet ovat Viron tataarien mišäärien oma perintö. Tärkeä täsmennys: historiallisen Viron tataaritaustan omaavat ihmiset eivät juurikaan vietä Sabantuyta — Virossa järjestettäviä Sabantuy-tapahtumia järjestävät pääasiassa myöhemmin maahan muuttaneet venäjänkieliset tataarit (ja baškiirien kulttuuriyhdistys), ei historiallisen taustan omaava yhteisö. Suurin osa kuvattujen juhlien yksityiskohdista on siis yleistataarilaista, ei yksinomaan mišäärien. Väitteitä, että esimerkiksi painisäännöt tai teen historia olisivat erityisesti mišäärien, on pidettävä oletuksena, jota lähteet eivät tue.

Tiivistävä luokittelu — mikä on yleistataarilaista, mikä Kazanin, mikä mišäärien:

Viron tataarien omat, elävät tavat

Toisin kuin edellä kuvatut koko Volgan tataarien (Kazanin) juhlat, historiallisilla Viron tataareilla on omat elävät, nykyaikaiset tapansa, jotka keskittyvät yhteisön koossapitämiseen, oman kielen ja ruokakulttuurin vaalimiseen sekä oman perinnön rehelliseen edustamiseen. Niihin kuuluvat:

• Yhteiset kokoontumiset, joissa valmistetaan ja syödään ruokaa yhdessä — yhteisöllinen ruoanlaitto pitää elossa Viron tataarien ruokakulttuuria.

• Osallistuminen markkinoille ja tapahtumiin, joissa edustetaan omaa vähemmistökansallisuuden järjestöä sekä historiallisten Viron tataarien eli omien historiallisten sukulaisten perintöä.

• Historiallisten Viron tataarien kulttuuri-identiteetin säilyttäminen ja muovaaminen.

Yhteisön liiton tavoitteet ja toiminta

Näitä tapoja kantaa yhteisöä yhdistävä liitto, jonka tavoitteita ovat muun muassa:

• Historiallisten Viron tataarien mišääritataarin kielen, kulttuurin ja perinteiden edistäminen ja esitteleminen.

• Historiallisten Viron tataarien yhdistäminen ja heidän etujensa edustaminen.

• Viron mišääritataarin kielen tallentaminen, analysoiminen ja systematisoiminen.

• Viron tataarien kieltenopetuksen järjestäminen.

• Viron tataarien ruokakulttuurin elossapitäminen.

• Viron mišääritataarien historian, mukaan lukien yhteys kiptšakkeihin, tutkiminen ja dokumentoiminen.

• Historiallisten Viron tataarien edustaminen ja muistaminen vanhan muhamettilaisten hautausmaan yhteydessä.

• Yhteistyö Viron historiallisen museon kanssa, jotta Viron tataarien historia tulisi arkistoiduksi oikein ja rehellisesti, ilman venäläistämisen vaikutusta.

• Uskonnonvapauden ja ihmisten henkilökohtaisten valintojen kunnioittaminen.

Liiton toiminta-alueita ovat historiallisten Viron tataarien etujen edustaminen, yhteisöllisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen, Viron tataarien kulttuurin ja historian jatkuva esitteleminen sekä Viron mišääritataarin kielen tallentaminen ja sen opetuksen mahdollistaminen.

Sabantuy — kevätjuhla

Sabantuy (tataariksi Saban tuyı) tarkoittaa turkkilaisissa kielissä ”auran juhlaa” (saban ”aura” + tuy ”juhla”) ja on maatalouteen liittyvä merkkipäivä, joka juhlistaa kevätpeltotöiden päättymistä. Sen juuret ulottuvat esi-islamilaiseen aikaan, ja arabialainen matkailija ibn Fadlan kuvasi sitä vuonna 921; alun perin sitä vietettiin ennen kylvöaikaa, ja islamin ja kristinuskon leviämisen myötä siitä tuli maallinen juhla.

• Sabantuyta viettävät tataarit, baškiirit, kazakit ja tšuvassit; baškiirit kutsuvat sitä nimellä Habantuy ja tšuvassit Akatuy.

• Nykymuodossaan sitä vietetään noin 15. kesäkuuta – 1. heinäkuuta sunnuntaisin, alkaen kylistä ja huipentuen suurkaupungeissa, kuten Kazanissa.

• Sabantuyta viettää tataaridiaspora kansainvälisesti, muun muassa Tallinnassa, samoin Moskovassa, Pietarissa, Prahassa, Istanbulissa, Kiovassa ja Taškentissa; Kiinassa se on tunnustettu aineettomaksi kulttuuriperinnöksi.

Sabantuyn kilpailut

Sabantuyn keskeinen kilpailu on köräš (kurash) — perinteinen paini, jossa vastustajat tarttuvat toisiinsa liinan tai vyön avulla. Voittajasta tulee batır (”sankari”), ja hän voittaa palkintoja, jotka ulottuvat pässistä autoon. Muihin kilpailuihin kuuluvat hevosella ratsastus, säkkijuoksu, tankoa pitkin kiipeäminen, muna-lusikkajuoksu ja ruukkujen rikkominen.

• Tankoa pitkin kiipeämisen kilpailussa kiivetään noin 15–25 metrin korkuiseen liukkaaseen tankoon, jotta saataisiin kukko tai kirjailtu liina.

• Säkkijuoksu kattaa noin 75–100 metriä.

• learntatar.com luettelee Sabantuyn munapelit nimillä kükäyle uyın / yomırqalı uyın sekä lahjojen keräämistavan büllek cıyu, jonka aikana kotitalouksista kerättiin kirjailtuja esineitä ja liinoja.

Cıyın — kesäkokoontuminen ja neuvostovallan painostus

Cıyın oli kesäinen kansankokoontuminen, jota vietettiin kevätpeltotöiden ja heinänteon välissä ja jonka ajankohta määräytyi luonnonmerkkien mukaan (esimerkiksi ”kun ruis kukkii”). 1920-luvulle asti se oli tärkeämpi kuin Sabantuy; bolševikit hävittivät sen, ja kahden–kolmen sukupolven aikana se unohtui.

• Vuonna 1925 Tataarien kommunistisen puolueen komitea suositteli kevätjuhla Sabantuyn yhdistämistä kesäkokoontumiseen Cıyın ja Sabantuyn siirtämistä kylvön jälkeiseen aikaan.

• Tavoitteena oli tukahduttaa Cıyın, joka oli paikallisten asioiden käsittelyn foorumi ja jota pidettiin neuvostovaltaa vastaan suunnatun tyytymättömyyden lähteenä.

Narduğan — talvipäivänseisauksen riitti

Narduğan on ikivanha talvipäivänseisauksen riitti tataarien ja muiden Volgan alueen kansojen keskuudessa, ja sitä vietetään 21.–22. joulukuuta (kristinuskoon käännytettyjen keräšen-tataarien keskuudessa 25. joulukuuta – 5. tammikuuta). Nimi juontuu mongolin sanasta nar (”aurinko”) ja tataarin sanasta tuğan (”syntynyt”), heijastaen kunnioitusta aurinkoa ja taivaanjumala Tengriä kohtaan.

• Narduğaniin kuului naamioituja talosta taloon -kiertueita, joissa osallistujat esittivät karhuja ja vuohia, pukeutuivat vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin, muunsivat ääntään ja peittivät kasvonsa.

• Muslimipapisto vastusti sitä pakanallisena tapana; etnografi H. Gatina dokumentoi sen säilymisen 1900-luvun alkuun.

• learntatar.comin mukaan mišääritataarien keskuudessa Narduğania kutsuttiin nimellä ”Raštuwa”; mišäärit valmistivat makeista nimeltä ”bawırsak” ja tekivät avioliitto- ja kohtaloennustuksia, muun muassa sormuksella avannosta otetussa vedessä.

• Mišäärialueilla juhlapäivän munienvärjäystapa kantoi nimeä ”olı kön”.

Teekulttuuri

Tee saapui tataareille ”Suuren teetien” (Great Tea Road) kautta Kazanin kautta 1600–1700-luvuilla; sen toivat Itä-Turkestanin ja Buharan tataarikauppiaat, jotka saivat sitä Kiinasta ja Intiasta. Aluksi se oli eliitin juoma, kun taas rahvas käytti maidolla laimennettua taqta çäy'tä (tiilitee). Tarjoillun teen laadusta tuli emännän vieraanvaraisuuden symboli.

Hää- ja perhetavat

Perinteisten tataarihäiden kohokohta on teen tarjoileminen makean chak-chak-leivonnaisen kera, jota tarjotaan morsiamen kestityksenä; pöytään asetetaan makeiset, piiraat ja tee.

Viron tataarit ja nämä juhlat

Viron (ja Suomen) tataariyhteisö polveutuu mišääritataareista, jotka saapuivat 1860–1870-luvuilta alkaen kauppiaina Nižni Novgorodin kuvernementin Sergatšin seudulta — monet perheet Aktukin kylästä — myyden kankaita, turkiksia, vaatteita ja saippuaa. Viron tataarit ovat maan suurin historiallisesti muslimiyhteisö.

• Virossa vietettävää Sabantuyta järjestävät pääasiassa myöhemmin maahan muuttaneet venäjänkieliset tataarit ja baškiirien kulttuuriyhdistys, ei historiallisen taustan omaavat Viron tataarit — esimerkiksi Tallinnan baškiirien kulttuuriyhdistyksen ”Agizel” kautta ja Maardun Sabantuyna; Suomen tataariyhteisöllä kesäinen nuorisoleiri päättyy perinteisesti Sabantuy-juhlaan.

• Seurakunta Narva Muhamedi Kogudus rekisteröitiin 1928 ja Tallinna Muhamedi Usuühing 1939; vuoden 1934 väestönlaskenta laski 170 muslimia (joista 166 tataaria).

• Kevätmerkkipäivää tataarirunoilija Abdulla Tukayn kunniaksi (Balalar Bäyräme, ”lasten juhla”) viettää Suomen tataariyhteisö; historiallisen Viron tataariyhteisön oma tapa se ei ole.

Katso myös

• Tataarien kulttuuriperintö

• Tataarien mytologia

• Tataarien historia

Lähteet: learntatar.com (Aygul Ahmetcan): Traditions, Saban tuyı, Winter rites — Narduğan, Cıyın, The Tatar tea culture; Wikipedia: Sabantuy (en), Sabantui (et), Islam in Estonia, Finnish Tatars, Mishar Tatars, Volga Tatars; tatarstan.eu (Sabantuy); articlewedding.com (Tatar wedding traditions).