Tataarien mytologia

Tataarien mytologia on kerroksellinen uskomusjärjestelmä, joka yhdistää esi-islamilaisen tengriläisen ja šamanistisen maailmankuvan myöhempään islamiin. Sen keskiössä ovat ylin taivaanjumala Tengri (tataariksi Täñre), hedelmällisyydenjumalatar Umay sekä maan ja veden jumaluus Yer-Su (Cir-Su). Tälle perustalle on rakennettu rikas luonnonhenkien maailma — veden, talon, pihan ja metsän ”isännät” (iyä / iyäse) — sekä pahansuovat olennot kuten Albasty, Ubyr ja lohikäärme Ajdaha. Suuri osa tästä perinnöstä on yleistä Volgan (Kazanin) tataarien ja usein koko turkkilaista kansanperinnettä.

Yhteys mišääritataareihin: tämä mytologia on koko Volgan tataarien ja suureksi osaksi koko turkkilaista perintöä (Šüräle, Bichura, Albasty ja Ubyr esiintyvät tataareilla, baškiireilla ja muilla turkkilaisilla kansoilla Altailta Volgalle); learntatar.com tai ristiin tarkistetut lähteet eivät mainitse yhtäkään niistä erikseen mišäärikohtaisena. Viron (ja Suomen) tataarit ovat mišäärejä, jotka muuttivat 1870-luvulla kauppiaina Nižni Novgorodin alueen mišäärikylistä, ennen kaikkea Sergatšin piiristä (esim. Aktuk ja Sergatš). Volgan tataareina he jakavat tämän yleisen mytologisen perinnön, mutta yksikään lähde ei todista näistä olennoista erillistä mišäärien tai virontataarien versiota. Se, että Sergatšin mišäärit olisivat kantaneet samaa iyä-henkien ja Šüräle/Ubyrin perinnettä, on perusteltu oletus — tarkat muodot, nimet ja mahdolliset paikalliset muunnelmat jäävät lähteissä todistamatta eikä niitä saa esittää mišäärikohtaisina.

Tiivistävä luokittelu — mikä on yleistataarilaista, mikä Kazanin, mikä mišäärien:

Esi-islamilainen maailmankuva: tengriläisyys

Tataarien kosmologian esi-islamilainen kerros on tengriläinen ja šamanistinen. Sen keskiössä on ylin taivaanjumala Tengri (tataariksi Täñre), jota palvottiin turkkilaisten kansojen, mukaan lukien Volgan tataarien ja bulgaarien, keskuudessa; varhaisin kirjallinen todiste on peräisin 700-luvun Orhonin piirtokirjoituksista. Tataarien käännyttyä islamiin tämä maailmankuva kietoutui yhteen islamilaisten uskomusten kanssa.

• Umay — naiseuden ja hedelmällisyyden jumalatar, Maa-Äiti-periaate.

• Yer-Su / Cir-Su (Jer-Su) — maan ja veden jumaluus, joka suojelee kotimaata ja luontoa.

• Muinaiset totemistiset legendat viittaavat eläimistä polveutuviin esivanhempiin kuten Aq Büre (Valkoinen susi) ja Aq Yılan (Valkoinen käärme), heijastaen ihmisen ja eläimen totemistista sidettä.

Luonnonhenget: iyä ja vedenhenget

Tataarien mytologia käyttää luonnonvoimien henki-isännistä yleisnimitystä iyä / iyäse — suojelevien luonnonhenkien järjestelmää. Erityisen rikas on vedenhenkien piiri.

• Su iyäse — veden isäntä; Su anasy — veden äiti; Su qyzy — veden tytär; Yort iyäse — talon isäntä; Abzar iyäse — pihan ja navetan henki.

• Su anasy (”veden äiti”) on kuuluisin tataarien vedenhenki: pitkähiuksinen, suurine mustine silmineen ja kulmakarvattomana, elää veden alla joissa, järvissä ja lähteissä ja tulee rannalle kampaamaan hiuksiaan. Hänelle tuotiin uhriksi ruokaa, kolikoita ja rukouksia veden puhtauden ja sadon onnistumisen puolesta.

• Su babasy — veden isoisä (vanha mies) ja hänen traaginen tyttärensä Su qyzy, joka elää vedenalaisessa palatsissa.

• Abzar iyäse — navetan henki, joka suojelee kotieläimiä (erityisesti hevosia) ja voi ottaa ihmisen tai eläimen hahmon.

• Öräk — väkivaltaisesti kuolleen henki.

Talonhaltija Bichura

Bichura on turkkilaisen (tataarilaisen) mytologian talonhaltija, joka käyttäytyy kuin kolistelija: nykäisee varoitukseksi hiuksista, voihkii, kiusaa hevosia, kolistelee ja rikkoo pieniä esineitä sekä jättää jälkeensä mutaisia pieniä jalanjälkiä. Hän asuu uunin takana tai kellarissa. Learntatarin mukaan hän on lyhyt nainen örpäk-päähineessä, ja hänet samaistetaan kansanperinteessä usein venäläiseen kikimoraan.

Metsänhenki Šüräle

Šüräle on turkkilaisen mytologian metsänhenki, erityisesti tataarien ja baškiirien perinteessä. Hänellä on pitkät sormet, sarvi otsassa ja karvainen ruumis; ihmisenä hän näyttää talonpojalta hehkuvine silmineen ja väärinpäin jalassa olevine kenkineen.

• Šüräle houkuttelee uhrinsa tiheikköön ja kutittaa heidät kuoliaaksi, eksyttää ihmiset tieltä ja piilottaa puunhakkaajien kirveet.

• Hänestä pääsee eroon kääntämällä vaatteet nurinpäin ja panemalla kengät vääriin jalkoihin, hyppäämällä ojan yli (hän pelkää vettä) tai puristamalla hänen pitkät sormensa kiinni; eräässä tataarilaisessa tarinassa hänet saadaan kiinni sivelemällä pikeä hevosen selkään, jolla hän mielellään ratsastaa.

• Farit Yarullin loi Tuqayn runoelman pohjalta ensimmäisen tataarilaisen baletin ”Šüräle”; Sojuzmultfilm julkaisi vuonna 1987 animaatioelokuvan ”Shurale” ja Tatarmultfilm vuonna 2014 tataarinkielisen version.

Pahat ja yliluonnolliset olennot

Pahansuopiin olentoihin kuuluvat vampyyrimäinen Ubyr, naisdemoni Albasty sekä lohikäärme Ajdaha, joka muuttuu neidoksi Yuxa-qyz.

• Ubyr on tataarien (ja laajemman turkkilaisen) perinteen vampyyrimäinen / elävä-kuollut olento, joka tunkeutuu ihmisruumiiseen ja asettuu sielun tilalle, ilmestyen erityisesti verenhimoisen vanhan eukon Ubyrly karchyk hahmossa; sana yhdistetään turkkilaiseen sanaan ”obur” (”ahmatti”) ja kantaturkkilaiseen vartaloon ”ōp-” (”imeä”). Tutkimus erottaa Ubyrly karchykin neljässä roolissa: sankarin auttaja, tulenvartija, noita ja ihmissusi.

• Albasty on turkkilaisten kansojen keskuudessa Altai-vuorilta Kaukasian yli Volgalle levinnyt naisdemoni, joka yhdistetään synnyttäjien ja nukkuvien ahdistamiseen (istuu rinnan päälle); suojaksi nukkuvan lähelle asetettiin rautaveitsi tai -sakset.

• Ajdaha (Azhdaha): tataarien perinteessä 100-vuotiaaksi tullut käärme muuttuu lohikäärmeeksi, joka elää tuhat vuotta; ajdahoja ei kuulemma tavata tataarialueilla, vaan pilvet kantavat ne merisaarelle, ja niitä voi nähdä pilvissä hännällään läiskimässä.

• Yuxa-qyz (lohikäärmenainen): tuhannen vuoden saarella vietetyn ajan jälkeen lohikäärme muuttuu kauniiksi neidoksi, joka menee naimisiin tataarilaisen puolisonsa kanssa ja lopulta ahmii tämän; hänet tunnistaa pahasta hengityksestä, voimakkaasta vedentarpeesta ja navan puuttumisesta, eikä edes huuto ”Bismillahi” tehoa häneen.

Mytologia kirjallisuudessa

Tataarirunoilija Ğabdulla Tuqay (1886–1913), modernin tataarilaisen kirjallisuuden perustaja, ammensi tästä kansanperinteestä aiheita. Hänelle luetaan lastenrunoelma ”Su anasy” (Veden äiti, 1908) pojasta, joka varastaa vedenhengen kultakamman, sekä varhainen runoelma ”Šüräle” metsänhengestä (kirjoitettu 1906–1907, innoittajana Puškinin teos ”Ruslan ja Ludmila”).

Katso myös

• Tataarien kulttuuriperintö

• Tataarien tavat ja perinteet

• Tataarin kieli

• Codex Cumanicuksen arvoitukset — kaikki 50

Lähteet: learntatar.com (tekijä Aygul Ahmetcan) — Tatar mythology, Tatar mythological creatures, Forest spirits, Ajdaha and Yuxa-qız, The evil spirit of Albastı; Wikipedian artikkelit Şüräle, Bichura (folklore), Tengri, Ğabdulla Tuqay, Upiór, Mishar Tatars, Mishar Tatar dialect; gramota.net; real.mtak.hu; khansden.substack.com; gabrielececconi.com.