Rakveren tataarihautausmaa

Rakveren tataariyhteisöllä oli oma islamilainen hautausmaansa — aivan kuten Tallinnassa ja Narvassa. Muinaismuistojen suojelun vuosikirjan mukaan islamilaiset hautausmaat syntyivät 1800-luvun puolivälissä vilkastuneen tataarikauppiaiden toiminnan myötä Narvaan ja Rakvereen, Tallinnan hautausmaan lisäksi.

Rakveren muhamettilainen (tataari-) hautausmaa. Kuva: Robert Treufeldt (CC BY 4.0), Wikimedia Commons.

Kunnallistaminen 1941

Hautausmaa oli muhamettilaisen uskonnollisen yhdistyksen omistuksessa. Vuoden 1940 neuvostomiehitys hajotti uskonnolliset yhdistykset ja hautausmaat kunnallistettiin. Rakveren hautausmaan luovutusasiakirja Rakveren kaupungin toimeenpanevan komitean kunnallistalouden osastolle on päivätty 1. huhtikuuta 1941 (asiakirja Timur Seifullenin yksityiskokoelmassa). Näin yhteisön hautauspaikka siirtyi viranomaisten haltuun.

Yhteys laajempaan kaavaan

Rakveren hautausmaa kuuluu samaan tarinaan kuin Tallinnan ja Narvan tataarihautausmaat sekä muut miehityksen aikana tuhotut Viron hautausmaat.

Katso myös

• Narvan tataarihautausmaa

• Hautausmaa yhteisön selkärankana

• Viron hautausmaat miehityksen alla

• Rakveren vanha kaupunginhautausmaa

• Rakveren saksalainen sotilashautausmaa

Lähteet: Carl-Dag Lige ja Oliver Orro, „Igaviku paigad kaasaegses linnaruumis: Tallinna hüljatud kalmistud” — Muinsuskaitse aastaraamat 2007. Toomas Abiline ja Ringo Ringvee, „Estonia” — Muslim Tatar Minorities in the Baltic Sea Region (Brill, 2016), s. 105–127 (kunnallistaminen, Rakveren asiakirja 1941).