Suur-Bulgaria

Suur-Bulgaria (Vanha Suur-Bulgaria) oli 700-luvun paimentolaiskansojen valtio Mustanmeren ja Asovanmeren pohjoispuolisella arolla. Sen hajotessa yksi bulgaariryhmä siirtyi Volgan varrelle ja perusti Volgan Bulgarian — näin Suur-Bulgaria on Kazanin tataarien ja mišäärien bulgaarilinjan kaukaisin lenkki.

Suur-Bulgarian kartta kaani Kubratin aikana 700-luvulla, Asovanmeren ja Kubanjoen alueella (Apcbg; public domain; Wikimedia Commons)

Kubratin valtio

Valtion perusti noin vuonna 632 kaani Kubrat (Dulon sukua) yhdistämällä onoguuri-bulgaariheimot. Kubrat varttui Konstantinopolin hovissa, kastettiin lapsena ja kantoi Bysantin patriisin arvonimeä; noin vuonna 635 hän nousi avaarien ylivaltaa vastaan ja solmi liiton keisari Herakleioksen kanssa. Valtion keskus oli Phanagoria Tamanin niemimaalla.

Kubrat kuoli noin vuonna 665. Bysantin kronikoitsijoiden (Theofanes, patriarkka Nikeforos) mukaan hän käski kuolinvuoteellaan poikiaan pysymään yhdessä, ”jotta he eivät jäisi muiden kansojen orjiksi”. Tunnettu tarina, jossa kuoleva kaani antaa poikiensa katkoa yhteen sidottua vitsakimppua ja sitten yksitellen taittaa vitsoja, on myöhempää kansanperinteen koristelua, ei dokumentoitu tosiasia.

Poikien hajaantuminen

Kubratin kuoleman jälkeen valtio hajosi kasaarien paineen alla noin vuonna 668, ja pojat veivät bulgaariryhmät eri suuntiin:

• Asparuh siirtyi länteen Tonavan varrelle ja perusti vuonna 680/681 ensimmäisen Bulgarian tsaarikunnan (Tonavan Bulgaria) Balkanille.

• Kotrag siirtyi pohjoiseen Keski-Volgan varrelle — hänestä tuli Volgan Bulgarian perustaja ja edeltäjä.

• Batbajan jäi vanhalle Asovanmaalle kasaarien alamaiseksi; muut pojat (Kuber, Altsek) suuntasivat Pannoniaan ja Italiaan.

Juuri tämä hajaantuminen selittää, miksi Tonavan bulgaarit ja Volgan bulgaarit ovat peräisin samasta juuresta — Kubratin valtiosta.

Bulgaarit kansana

Bulgaarit puhuivat oguuri- (oguuri-turkkilaista) kieltä — se on turkkilaisten kielten oguuri- (bulgaari-) haara, joka eroaa yleisturkkilaisista kielistä ja jonka ainoa elävä sukulainen on nykyään tšuvassin kieli. He olivat puolipaimentolainen aroliitto, joka sulatti itseensä iranilaisia, uralilaisia ja huunilaisia aineksia.

Yhteys mišääreihin

Linja kulkee näin: Suur-Bulgaria → (Kotrag) → Volgan Bulgaria, joka otti vuonna 922 vastaan islamin. Vuonna 1236 mongolit valloittivat Volgan Bulgarian ja liittivät sen Kultaiseen ordaan. Ordassa bulgaariainekset sulautuivat yhteen kõptšaki- (kuumeni-) väestön kanssa, ja siitä muodostuivat Volgan tataarit — sekä Kazanin tataarit että laajemman Volgan tataarien ryhmän sisällä mišäärit. Bulgaarilinja on siis yksi kahdesta pääjuurestamme kõptšaki-linjan rinnalla — vaikka mišäärien kohdalla kõptšaki-osuus painaa enemmän.

Lähteet

Artikkeli nojaa lähteisiin: Old Great Bulgaria; Kubrat; Bulgars; Volga Bulgaria (englanninkielinen Wikipedia); Bulgaarid (vironkielinen Wikipedia). Vitsakimppu-tarinan ja ”viiden pojan” kaavan legendaarisuuden vuoksi ne on tekstissä erotettu. Katso myös tämän tietämyskannan sivuja: Volgan Bulgaria, Kasaarien kaganaatti ja Kultainen orda.