Kasaarien kaganaatti
Kasaarien kaganaatti oli turkkilaisperäinen suurvalta, joka 600–900-luvuilla hallitsi Volgan alajuoksua ja Pohjois-Kaukasian aroja. Pääkaupunki oli Atil Volgan suistossa. Kasaarit vartioivat Volgan kauppatien eteläporttia ja ovat Kultaista ordaa edeltäneen maailman vanhin lenkki tarinassamme.
Kauppatien vartijat
Kaganaatti hallitsi Volgan ja Donin alajuoksuja ja peri kauppatiellä kulkijoilta tullia — muun muassa viikingeiltä, jotka liikkuivat Volgaa pitkin kohti Kaspianmerta. Atilista tuli vauras kauppakaupunki, jossa pohjoisen turkikset ja etelän hopea kohtasivat. Valtio oli uskonnollisesti kirjava: ylin eliitti omaksui 700–800-luvuilla juutalaisuuden, kun taas kansan parissa oli muslimeja, kristittyjä ja pakanoita.
Puskuri kahden suurvallan välissä
Kasaaria seisoi arabikalifaatin ja Itä-Euroopan välissä puskurivaltiona ja kävi kalifin joukkojen kanssa pitkiä sotia Kaukasiassa. Juuri Kasaarian suojassa saivat kasvaa niin Volgan Bulgarian kauppa kuin itäteiden kansat. Volgan Bulgaria vapautui ajan mittaan kasaarien ylivallasta ja otti vuonna 922 vastaan islamin osin juuri saadakseen kalifista liittolaisen.
Luhistuminen
Noin vuonna 965 Kiovan ruhtinas Svjatoslav hävitti Atilin ja mursi Kasaarian mahdin; valtio hiipui olemattomiin 1000-luvulle tultaessa. Kasaarian luhistuminen avasi aron kiptšakeille ja vapautti Volgan tien viikinkien ja Volgan Bulgarian kaupalle — tapahtumaketju, joka johti lopulta Kultaiseen ordaan ja nykyiseen tataarimaailmaan.
Katso myös
Lähteet: Wikipedia-artikkelit ”Khazars” ja ”Volga trade route”. Ajoitukset ovat historiallisia arvioita.