Mišäärimurre

Mišäärimurre (myös länsimurre) on yksi tataarin kielen päämurteista, jota puhutaan enimmäkseen Tatarstanin ulkopuolella. Oppimateriaali learntatar.com korostaa, että mišääri ei ole ”turmeltua” Kazanin tataaria, vaan itsenäisesti kehittynyt murre, jonka syntyyn ovat vaikuttaneet vanhat kiptšakkiheimot sekä oguusi- ja suomalais-ugrilaiset ainekset. Juuri tätä murretta puhuvat myös Viron tataarit.

Puhujat asuvat pääasiassa Mordvan, Tšuvassian ja Baškortostanin alueilla sekä Penzan, Saratovin, Volgogradin, Uljanovskin, Nižni Novgorodin ja Orenburgin alueilla. Kazanin tataari on tataarin kirjakielen perusta, kun taas mišäärimurre jäi enimmäkseen suulliseksi koti- ja yhteisökieleksi.

Luokittelu: tš- ja ts-murteet

Mišäärimurre jakautuu ääntämyksen perusteella kahteen suureen ryhmään, jotka erottaa toisistaan se, miten affrikaatta äännetään (kirjakielen ”ç”):

tš-murteet (etelä- eli Lämbrän mišääri): affrikaatta äännetään [tš]. Näihin kuuluvat Temnikovin, Lämbrän, Kuznetskin ja Baškortostanin murteet.
ts-murteet (pohjois- eli Nižgarin mišääri): affrikaatta äännetään [ts]. Näihin kuuluvat Sergatšin, Tšüprälän ja Baiqõbašin murteet.

Nižni Novgorodin alueen Sergatšin murretta pidetään nykykielimuotona, joka on lähimpänä vanhaa kiptšakin kieltä. Juuri tämä ts-murre on Viron ja Suomen tataarien kieli: yhteisö ääntää ja kirjoittaa affrikaatan ”ts” (esim. tsäj ”tee”, atsõk ”avoin”), ei ”tš”. Tämä selittää, miksi tämän hankkeen Viron tataarien aakkosto käyttää kirjainta ts.

Ääntämys

learntatar.com ja kielitieteelliset lähteet (Wikipedia ”Mishar Tatar dialect”) tuovat esiin seuraavat mišäärimurteen äännepiirteet Kazanin kirjakieleen verrattuna:

kovat k ja g kurkunpohjaisten q:n ja ğ:n sijasta;
avoin, pyöristymätön a;
sananalkuinen j- vanhan ʒ-:n (kirjakielen c-) sijasta: learntatar antaa yəy ”kesä” (kirjakielessä cəy), yiñ ”hiha” (ciñ);
v joissakin sanoissa j:n sijasta: sevü ”rakkaus” (söyü), sevək ”luu” (söyək);
diftongien monoftongiutuminen: kü ”sävel, melodia” (köy), kurik ”häntä” (qoyrıq);
ts-murteissa ts ja dz siellä, missä kirjakielessä on affrikaatat: pıtsak ”veitsi”, endze ”helmi” (kirjakielessä pıçaq, ençe).

Useat näistä piirteistä elävät edelleen Viron tataarien kielessä. Sananalkuinen j- on vahvistettu yhteisön päätöksellä (esim. jer ”maa”, jul ”tie”, jide ”seitsemän”), samoin ts-ääntämys. Veitsi on tämän hankkeen sanakirjassa põtsak — täsmälleen learntatarin ”pıtsak”-sanan vastine ts-muodossa.

Kielioppi ja sanasto

Mišäärimurteella on myös omia kieliopillisia ja sanastollisia erityispiirteitä. learntatar.com tuo muun muassa esiin:

toiveen ilmaisu infinitiivillä + -gı/-ge keli tai -ma keli: bargım keli ”haluan mennä” (kirjakielessä barasım kilə);
toistuvaa toimintaa ilmaiseva liite -gakla/-gäklä: kilgäklä ”tulla aika ajoin”;
vanha preesensin 3. persoonan pääte -dır: ul kiläder ”hän tulee” (kirjakielessä ul kilə);
sanasto: alaşa ”hevonen” (kirjakielessä at), kıçık/koçok ”koira” (et), əpəy ”leipä” (ipi), yəy/yaz ”kesä” (cəy), tanaw ”nenä” (borın), baryam ”juhla” (bəyrəm).

Nämä learntatarin esimerkit on esitetty sivuston omassa kirjoitusasussa ja ne kuvaavat mišäärimurretta laajemmin (pääasiassa Venäjän kotialueiden muotoa). Osa niistä osuu yhteen Viron yhteisön omien vahvistettujen sanojen kanssa, ks. alla.

Yhteys Viron tataareihin

Viron (ja Suomen) tataarit ovat ts-murretta puhuvia mišäärejä, jotka muuttivat pois Nižni Novgorodin kuvernementin Sergatšin piirin kylistä (erityisesti Aktukin kylästä) 1860–1870-luvuilta alkaen. Heidän kielensä on siis suoraan sama mišäärimurre, jota tämä artikkeli kuvaa (lähde: Wikipedia ”Finnish Tatars”, ”Mishar Tatars”; Helsingin kaupungin historiaportaali).

Tämän hankkeen oma sanakirja vahvistaa useita edellä kuvattuja piirteitä yhteisön puheessa: hevonen on alaša (ei at), koira on kotšok, kesä on jaz — samat sanat, jotka learntatar esittää mišäärimurteen tuntomerkeiksi. Affrikaatan ts-ääntämys ja sananalkuinen j- ovat yhteisön kielen sääntöjä (ks. LANGUAGE.md ja kielioppikatsaus). Näin oppisivuston tieteellinen mišäärikuvaus osuu yhteen yhteisön oman elävän kielen kanssa.

On erotettava, missä jälki on varma ja missä oletuksellinen. Varmaa ja lähteellistä on se, että Viron tataarien alkuperä on Sergatšin mišääriyhteisö ja että yhteisön sanakirja jakaa learntatarin luettelemat tuntomerkit (ts, j-, alaša, kotšok, jaz). Oletuksellista on yksi yhteen -vertailu jokaisen learntatarin sanan ja yhteisön vastineen välillä — osaa learntatarin muodoista (esim. əpəy, tanaw) ei ole tämän hankkeen sanakirjassa vielä vahvistetussa muodossa, eikä niitä siksi pidä esittää yhteisön kieltä koskevina ilman äidinkielisen puhujan vahvistusta.

Katso myös

Lähteet: learntatar.com (”Mişər Tatar”, Aygul Ahmetcan); Wikipedia ”Mishar Tatar dialect”, ”Mishar Tatars”, ”Finnish Tatars” (en.wikipedia.org); Helsingin kaupungin historiaportaali (historia.hel.fi); yhteisön vastineet tämän hankkeen sanakirjasta ja LANGUAGE.md-tiedostosta.