Volgan Bulgaria

Volgan Bulgaria oli turkkilaiskielinen kauppavaltio Volgan ja Kaman yhtymäalueella, ja se säilyi noin 600–700-luvuilta vuoteen 1236. Se on Kazanin tataarien suora edeltäjä ja yksi Kultaista ordaa edeltäneen maailman kolmesta suuresta palasesta, joista mongolit sulattivat kokoon nykyisen tataarimaailman.

Valtio joen varrella

Bulgaarit olivat turkkilainen kansa, joka vaelsi Mustanmeren aroilta Keski-Volgalle ja sekoittui seudun suomalais-ugrilaisiin ja iraninkielisiin kansoihin. Valtion keskuksiksi tulivat Bolgarin ja Suvarin kaupungit. Volgan Bulgaria eli välityskaupasta: se hallitsi Volgan kauppatien pohjoisosaa ja ohjasi pohjoisesta tulevat turkikset, hunajan, vahan ja orjat etelään sekä arabialaisen hopean pohjoiseen.

Islam (922)

Vuonna 922 Volgan Bulgaria otti virallisesti vastaan islamin. Kalifi al-Muqtadir lähetti Bagdadista lähetystön, jonka jäsen Ahmad ibn Fadlan kirjoitti matkasta selonteon — siitä on peräisin myös yksi maailman varhaisimmista viikinkien (”ruusien”) kuvauksista. Islamista tuli bulgaareille sekä usko että kaupan silta muslimimaailmaan; se on sama uskonnollinen perinne, jonka perillisiä ovat Kazanin ja mišääritataarit.

Luhistuminen ja perintö

Vuonna 1236 Tšingis-kaanin pojanpoika Batu murskasi Volgan Bulgarian ja liitti sen Kultaiseen ordaan. Bulgaarien kansa ei kadonnut, vaan sulautui aroilta tulleisiin kiptšakkeihin — tästä sekoituksesta kasvoivat Volgan tataarit. Kazanin kaanikunta (1438) otti haltuunsa Volgan Bulgarian maat ja perinnön. Näin Volgan Bulgaria on Kazanin tataarien runko; mišäärit ovat saman laajemman Volgan tataarimaailman läntinen haara.

Katso myös

• Volgan viikingit: varjagit

• Kultainen orda

• Kazanin kukistuminen ja Tatarstan

• Kiptšakkien aro (Dešt-i Kiptšak)

• Tataarien historia

• Kasaarien kaganaatti

Lähteet: Wikipedia-artikkelit ”Volga Bulgaria” ja ”Ahmad ibn Fadlan”. Valtion alkuajankohta on arvio.