Sibgadulla Mähdejev
Sibgadulla Mähdejev (s. 1863 Nižni Novgorodin kuvernementissa – k. 1939 Tallinnassa) oli ennen ensimmäistä maailmansotaa arvostetuin ja rikkain Viron tataari, jota virolainen lehdistö kutsui ”tataarien kuninkaaksi”. Hän perusti Tallinnan tataarien hautausmaan ja oli sotaa edeltäneen tataariyhteisön keskeinen tukija.
”Tataarien kuninkaan hautajaiset”: Sibgadulla Mähdejevin hautajaiset 1939. Kuva: Tallinnan kaupunginmuseo.
Elämä ja liiketoiminta
Mähdejev saapui Tallinnaan vuonna 1885 ja avasi vuonna 1892 ensimmäisen myymälänsä. Hänen rikkautensa perustui turkis-, matto- ja jalokivikauppaan; liikekumppaneita oli Pietarissa ja Pihkovassa, asiakkaiden joukossa ruhtinaita ja suuriruhtinaita. Säännöllisesti hän kävi liikeasioissa Pietarissa ja Haapsalussa, joka oli Venäjän eliitin arvostama kesänviettopaikka. Venäjän sisällissodan aikana hän kävi kauppaa Viroon paenneiden venäläisten valkoisten emigranttien kanssa ja ansaitsi huomattavaa voittoa. Mähdejev avioitui kahdesti, ja hänellä oli kolmetoista lasta, joista aikuisiksi kasvoi kuusi; poika Hairulla syntyi 1892 ja poika Ibrahim 1904.
”Tataarien kuningas”
Mähdejev oli yhteisön antelias tukija: hän piti huolta köyhemmistä tataareista ja lahjoitti rahaa kaivojen ja siltojen rakentamiseen kotikylässään. Hänen talossaan osoitteessa Raua 57 toimi tataarien pyhäkoulu ja asui yhteisön mulla.
Hautausmaan perustaja
1900-luvun alussa Mähdejev perusti Tallinnan Siselinnan hautausmaan viereen tataarien hautausmaan ja ympäröi sen kivimuurilla ja puolikuilla koristellulla rautaportilla. Hautausmaan perustamisen vaikuttimena oli perimätiedon mukaan kiitoksenosoitus Jumalalle: Mähdejevin ensimmäiset tyttäret kuolivat vastasyntyneinä, pojat sen sijaan jäivät henkiin. Perimätiedon mukaan muurin ja portin rakentamiseen olisi käytetty rahaa, jonka hän sai juutalaisyhteisöltä kiitokseksi avusta, kun hän auttoi heitä saamaan kuvernööriltä maata juutalaista hautausmaata varten. Hautausmaa oli vuosikymmeniä yhteisön selkäranka; neuvostomiehityksen aikana se tuhottiin.
Kuolema 1939
Kun Mähdejev kuoli vuonna 1939, sanomalehti Uudisleht kirjoitti 14. huhtikuuta: ”Tataarien kuningas on kuollut!” Hautajaisiin kokoontui lähes kaikki Tallinnan tataarit; toimituksen johti Suomen muslimien hengellinen johtaja Väliahmäd Hakim. Mähdejevin sukulaiset jakoivat tuhat kruunua, jotta ihmiset voisivat ostaa jotakin hänen muistokseen.
Mähdejevin perustaman muhamettilaisten hautausmaan portti.
Katso myös
Lähteet: Toomas Abiline ja Ringo Ringvee, ”Estonia”, kirjassa Muslim Tatar Minorities in the Baltic Sea Region (Brill, 2016), s. 105–127; Uudisleht 14.04.1939. Nimimuodot vaihtelevat lähteissä (Mähdejev ~ Megdejev).