Burtaasit
Burtaasit olivat keskiaikainen Keski-Volgan kansa, joka asui joen oikealla rannalla suunnilleen Volgan Bulgarian ja kasaarien kaganaatin välissä. He ovat yksi substraattikansoista, jotka sulautuivat Meštšerassa mišääritataarien joukkoon — mutta heidän oma alkuperänsä on tähän päivään asti kiistanalainen.
Itä-Euroopan ja Keski-Volgan kansojen kartta noin vuodelta 800, johon on latinalaisin kirjaimin merkitty burtaasit, Volgan bulgaarit, baškiirit, kasaarit ja naapuriheimot (Briangotts; CC BY-SA 3.0 (also GFDL 1.2+); Wikimedia Commons)
Mitä burtaaseista tiedämme
Burtaasit tunnemme lähes yksinomaan 9.–10. vuosisadan arabialaisten ja persialaisten maantieteilijöiden kautta — Ibn Rustah, al-Istahri, Ibn Hawqal, al-Masudi ja Ibn Fadlanin Volgan-lähetystön (921–922) piiristä. Arkeologiaa on heihin varmuudella liitetty vähän, mikä onkin yksi syy siihen, miksi heidän kuvansa jää hämäräksi. Maantieteilijöiden mukaan he olivat pääosin paikallaan pysyvä maanviljelijäkansa, joka piti myös karjaa eikä alistunut yhdelle hallitsijalle vaan paikallisille vanhimmille.
Heidän taloutensa tukena oli turkiskauppa: heidän mukaansa sai nimensä arvostettu näädän- ja ketunnahka ”burtasi”, jota kuljetettiin ylellisyystavarana pitkin Volgan kauppatietä. Lisäksi viljeltiin viljaa ja kasvatettiin nautoja sekä harjoitettiin mehiläistenhoitoa. Poliittisesti burtaasit olivat kasaarien alamaisia (lähteiden mukaan kasaarit saivat heiltä pystyyn noin 10 000 ratsumiestä); kasaarien kaganaatin luhistumisen jälkeen he jäivät Volgan Bulgarian vaikutuspiiriin.
Alkuperäkiista
Burtaasien kielellinen ja etninen kuuluvuus on aidosti kiistanalainen — esitämme kaikki kolme pääkantaa, pitämättä yhtäkään niistä todistettuna:
Suomalais-ugrilainen (mordva) teoria — burtaasit olivat uralilainen kansa, joka myöhemmin turkkilaistui, ja mahdollisesti mokšien (mordvalaisten) esi-isä. Kielitieteilijä Ašmarin johti nimenkin mordvan sanasta burtas.
Turkkilainen teoria — burtaasit olivat turkkilaista kieltä puhuva kansa, lähellä Volgan bulgaareja. Tätä kannattaa tataariarkeologi Halikov ja suuri osa tataaritutkimuksesta.
Iranilainen (alaani) teoria — burtaasit olivat iranilainen (alaani) ryhmä; tätä tukee nimen iranilainen etymologia (keski-iranilainen furt ”suuri joki” — ”jokikansa”).
Lähteitä luetaan usein niin, että kyseessä oli sekoittuva kansa — siksi mikään vastaus ei ole yleisesti hyväksytty.
Yhteys mišääreihin
Burtaasit luetellaan säännönmukaisesti niiden substraattiosien joukkoon, jotka Meštšerassa sulautuivat mišääritataareiksi — rinnan kõptšakkien, Volgan bulgaarien, kasaarien jäänteiden ja paikallisten suomalais-ugrilaisten meštšera-mordvalaisten kanssa. Jotkut tutkijat menevät pidemmälle ja johtavat mišäärit osittain juuri turkkilaistuneista burtaaseista (esim. Halikov, tietoisesti kõptšaki-osuutta vähentäen). Tälle kysymykselle on omistettu erillinen tutkimus ”Kasaarit, kõptšakit, burtaasit: Nižni Novgorodin mišääritataarien etnisistä esi-isistä” (2018).
Burtaasien jälki ulottuu suoraan meidän tarinaamme: 14. vuosisadan loppuun mennessä osa heistä on dokumentoitu asettumassa Temnikovin seudulle — juuri sinne, missä mišäärien etninen hahmo muotoutui. Tämä on sama mišäärien alkuperäkiista, joka sivuillamme jo kulkee läpi: ovatko mišäärit turkkilaistuneita suomalais-ugrilaisia vai kõptšaki-turkkilaisia — ja burtaasit seisovat tämän kiistan keskellä, koska heidän oma identiteettinsä on avoin.
Lähteet
Artikkeli nojaa lähteisiin: Burtas; Mishar Tatars; Meshchera people; Ahmad ibn Rustah (englanninkielinen Wikipedia); ”Khazars, Kipchaks, Burtas…” (Anthropology & Archeology of Eurasia, 2018). Venäjän- ja turkinkielistä tutkimusta luettiin vain englanninkielisten tiivistelmien kautta; alkuperäkysymys on tietoisesti jätetty avoimeksi. Katso myös tämän tietämyskannan sivut: Mišäärien tie Tallinnaan, Temnikovin ruhtinaskunta, Volgan Bulgaria ja kasaarien kaganaatti.