Neuvostomiehitys
Neuvostomiehityksen vaikutus Viron vähemmistökansoihin — tataarit muiden joukossa: kulttuurinen kansanmurha, venäläistäminen, karkotukset sekä vähemmistöjen pyhäköiden ja hautausmaiden tuhoaminen.
Miehityksen aikaiset hautausmaat ja pyhäköt kartalla
Neuvostoliitto toisessa maailmansodassa
Katõnin joukkomurha
Katõnin joukkomurha oli Neuvostoliiton salaisen poliisin NKVD:n keväällä 1940 toteuttama puolalaisten sotavankien, upseerien ja sivistyneistön joukkoteloitus. Se on yksi selkeimmis…
Lue →Kremlin kirjeet: kolmen johtajan kirjeenvaihdon psykologia
”Kremlin kirjeet” (The Kremlin Letters, toim. David Reynolds ja Vladimir Petšatnov, Yale University Press 2018) julkaisee ja kommentoi Stalinin sodanaikaista kirjeenvaihtoa Churchi…
Lue →Lend-Lease ja Neuvostoliitto toisessa maailmansodassa
Lend-Lease oli Yhdysvaltojen ohjelma, jonka kautta USA (ja rinnalla Iso-Britannia) varusti toisen maailmansodan aikana liittolaisiaan, mukaan lukien Neuvostoliiton, sotakalustolla,…
Lue →Neuvostoliitto tarvitsi apua taistellakseen entistä ystäväänsä vastaan
Tämä sivu on yhteenveto siitä, millainen valtio Neuvostoliitto oli — ja mitä se merkitsi miehitetyille. Stalinille ei riittänyt, että hän pakotti Viron aseellisen uhan alla luovutt…
Lue →
Pyhäköiden ja hautausmaiden tuhoaminen
Häväistyt pyhät paikat Virossa
Viron pyhiä paikkoja — kirkkoja, synagogia, rukoushuoneita, moskeijoita, luostareita ja luonnonpyhiä paikkoja — häpäisivät 1900-luvun kaksi miehitystä. Neuvostomiehitys (1940–1941…
Lue →Miksi Neuvostoliitto tuhosi hautausmaita
Neuvostomiehitys tuhosi Virossa ja koko Neuvostoliitossa satoja hautausmaita — niin Virossa kuin kaikkialla liitossa. Miksi? Yksikään asiakirja ei sano „tuhoamme tämän hautausmaan…
Lue →Ortodoksisuus neuvostomiehityksen alla
Neuvostomiehityksen uskontopolitiikka oli valtiollista ateismia — tavoitteena oli uskonnon juuriminen pois. Kohtelu ei kuitenkaan ollut yhdenvertaista: Moskovan patriarkaatin venäl…
Lue →Pyhäkköjen ja hautausmaiden tuhoaminen Neuvostoliitossa
Viron tataarien muslimien hautausmaan tuhoaminen ei ollut paikallinen poikkeus, vaan osa koko Neuvostoliiton kattavaa politiikkaa. Neuvostomiehityksen viranomaisille mikään ei ollu…
Lue →Uudelleenhautaukset neuvostomiehityksen aikana
Kun miehityshallinto sulki Viron hautausmaat ja hävitti ne, vainajat jouduttiin usein hautaamaan uudelleen muualle. Tämä sivu kokoaa sen, mitä uudelleenhautauksista tiedetään — enn…
Lue →
Sorto ja venäläistäminen
Eesti presidendi ametikett
Eesti presidendi ametitunnus — Riigivapi teenetemärgi kett — on ametimärk, mida kannab riigipea. Algne kett on olnud Venemaa käes 1940. aastast: see võeti Nõukogude okupatsiooni aj…
Lue →Historiallisten Viron tataarien kulttuurinen kansanmurha
Historiallisten Viron tataarien kulttuurinen kansanmurha Viroa miehittäneen Neuvostoliiton viranomaisten toimesta joko valtiollisen politiikan tai törkeän laiminlyönnin seurauksena…
Lue →Holodomor
Holodomor (ukrainaksi „nälkäkuolema”, sanoista holod „nälkä” ja mor „tuho, hävitys”) oli vuosina 1932–1933 Neuvosto-Ukrainassa ja Kubanissa tapahtunut ihmisen aiheuttama nälänhätä,…
Lue →Kommunistiset rikokset Viron vähemmistöjä vastaan
Neuvostomiehitys (1940–1941 ja 1944–1991) toi Viroon massarepressiot, jotka kohdistuivat myös maan kansallisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin. Karkotukset, teloitukset ja Gulag…
Lue →Kukaan ei säästynyt Neuvostoliitolta
Neuvostomiehityksen aikana miehitysvalta hävitti Virossa järjestelmällisesti joukon historiallisia hautausmaita — ennen kaikkea vähemmistökansojen ja vanhojen seurakuntien hautausm…
Lue →Massiküüditamised
Nõukogude okupatsioonivõim kasutas massiküüditamist — inimeste sunniviisilist väljasaatmist kodust kaugetesse asumiskohtadesse — vahendina terveid rahvaid murda. Eestit tabas kaks…
Lue →Miehitysajan varjokieli
Neuvostomiehityksen aikana (1940–1991) ja jatkuvan tarkkailun alla Viron tataarien yhteisössä muodostui varjokieli — arkisanat saivat piilomerkityksen, jotta miliisistä, ilmiantaji…
Lue →Neuvostomiehityksen vaikutus Viron talouteen
Neuvostomiehitys (1940–1991) otti käsiinsä avoimen, maatalouteen ja vientiin nojaavan Viron talouden, joka 1930-luvun lopussa oli suunnilleen samalla tasolla Suomen kanssa, ja pain…
Lue →Rantaruotsalaiset
Rantaruotsalaiset (myös vironruotsalaiset; ruotsiksi estlandssvenskar) on historiallinen ruotsinkielinen vähemmistö, joka asui vuosisatojen ajan Luoteis- ja Länsi-Viron rannikolla…
Lue →Venäläistäminen
Venäläistäminen on kulttuurisen assimilaation muoto, jossa ei-venäläiset omaksuvat valtiollisen politiikan seurauksena venäläisen kulttuurin ja venäjän kielen. Sitä ajoivat sekä Ve…
Lue →Virolaistuminen: kuinka mišääritataareista tuli näkymätön vähemmistö
Historialliset Viron tataarit — mišäärikauppiaiden yhteisö, joka oli sotaa edeltäneessä Viron tasavallassa jo vahvasti integroitunut — sulautuivat neuvostomiehityksen vuosikymmenin…
Lue →
Tuhotut hautausmaat
Kalamajan hautausmaa
Kalamajan hautausmaa (saksaksi Fischermay Friedhof) oli yksi Tallinnan vanhimmista hautausmaista Kalamajan kaupunginosassa — virolaisten ja ruotsalaisten, ennen kaikkea kalastajien…
Lue →Koplin hautausmaa ja hautausmaapuisto
Koplin hautausmaa (saksaksi Friedhof Ziegelskoppel) oli Tallinnan suurin baltiansaksalainen hautausmaa Koplin niemellä. Se on kolmas suuri Tallinnan hautausmaa, jonka neuvostomiehi…
Lue →Mõigun hautausmaa
Mõigun hautausmaa (saksaksi Friedhof von Moik) oli Tallinnan baltiansaksalaisen aatelin ja varakkaamman porvariston hautausmaa. Se on yksi niistä hautausmaista, jotka Neuvostoliito…
Lue →Narvan saksalainen sotilashautausmaa
Narvan saksalaiseen sotilashautausmaahan haudattiin toisen maailmansodan saksalaisia sotilaita. Kuten Rakveressakin, se tuhottiin miehityksen aikana ja kunnostettiin vasta itsenäis…
Lue →Rakveren saksalainen sotilashautausmaa
Rakveren saksalaiseen sotilashautausmaahan haudattiin toisen maailmansodan saksalaisia sotilaita. Miehityksen aikana se tuhottiin ja kunnostettiin uudelleen vasta 1990-luvulla.
Lue →Rakveren vanha kaupunginhautausmaa
Rakveren vanha kaupunginhautausmaa oli kaupungin tärkein hautauspaikka yli puolentoista vuosisadan ajan. Neuvostomiehityksen aikana se lakkautettiin ja muutettiin puistoksi.
Lue →Siselinnan puolustusvoimien hautausmaa
Siselinnan hautausmaan puolustusvoimien osa on tallinnalaisten sotilaiden hautapaikka. Miehityksen aikana se ryöstettiin ja vieraiden sotilaiden muiston jäljet pyyhittiin pois.
Lue →Tallinnan vanha juutalainen hautausmaa
Tallinnan vanha juutalainen hautausmaa sijaitsi osoitteessa Magasini tänav 27 keskustassa, Siselinnan (Aleksanteri Nevskin) hautausmaan vieressä — samalla seudulla kuin tataarien m…
Lue →Tallinnan vanha katolinen hautausmaa
Tallinnan vanha roomalaiskatolinen hautausmaa — kansan suussa „Puolanmäki” — sijaitsi osana Siselinnan nekropolia. Se on yksi vähemmistöseurakuntien hautapaikoista, jotka NSVL:n mi…
Lue →Tarton muhamettilainen hautausmaa
Tarton muhamettilainen hautausmaa oli pieni islamilainen hautausmaa Raadi-Kruusamäen alueella — yksi harvoista muslimien hautapaikoista Virossa Tallinnan, Narvan ja Rakveren ulkopu…
Lue →Tarton vanha juutalaishautausmaa
Tarton vanha juutalaishautausmaa oli kaupungin ensimmäinen juutalainen hautausmaa Raadi-Kruusamäen alueella. Nykyään siitä on jäljellä enää yksi ainoa hautakivi.
Lue →
Vähemmistökansat Neuvostoliitossa
Muslimien elämä Neuvostoliitossa
Neuvostoliitossa eli yksi maailman suurimmista muslimiväestöistä — 1980-luvulle tultaessa 45–50 miljoonaa ihmistä: Volgan tataarit, baškiirit, Keski-Aasian kansat, Kaukasian kansat…
Lue →Neuvostoliiton politiikka vähemmistökulttuureja kohtaan
Neuvostoliiton politiikka vähemmistökulttuureja kohtaan siirtyi 1920-luvun kotoperäistämisestä stalinistiseen venäläistämiseen. Tataarien kaltaisille turkkilais-muslimikansoille ja…
Lue →Sürgün — Krimin tataarien karkotus
Sürgün (Krimin tataariksi Sürgünlik, ”karkotus”) on Krimin tataarien nimi vuoden 1944 karkotukselle, jolloin neuvostomiehityksen valta lähetti koko kansan kolmessa päivässä Krimilt…
Lue →